Ostoskori (0) 0.00 €

Kaupunkiliikenne - City taso

 

 Seinäjoen paikallisliikennetta hoitaa 2 pikkubussia ja 15 matalalattia-autoa. Nämä autot kulkevat Komia Liikenteen alla.

 

7. Ritola 

Viljo "Ville" Ritola (18.1.1896 Peräseinäjoki – 24.4.1982 Helsinki) oli suomalainen kestävyysjuoksija. Hän voitti Pariisin olympialaisissa 1924 ennätykselliset kuusi mitalia. Kukaan muu suomalainen ei ole yltänyt yhtä moneen mitaliin yksissä olympialaisissa, eikä kukaan yleisurheilija ole yksissä olympialaisissa saavuttanut useampia mitaleita.

 

 


8. I. Yritys

Israel Yritys syntyi18.5.1887 Kurikan Lusankylässä, jossa hänen isänsä omisti pienen maanviljelystilan. Teollisuusneuvos Israel Yritys muistetaan lähinnä kahden tunnetun teollisuuslaitoksensa Seinäjoen Saha Oy:n ja Kehruu- ja Kutomotehdas Oy:n perustajana ja kehittäjänä.  Näiden lisäksi hän teki kunnallisen ja seurakunnallisen elämän eri aloilla pitkän ja ansiokkaan elämäntyön. Yritystä voidaankin kiistattomasti pitää Seinäjoen merkittävimpänä teollisuusmiehenä, jonka panos paikkakunnan taloudelliselle ja henkiselle kehitykselle on ollut merkittävä.


30. Aalto

Alvar Aalto oli Kuortanelaislähtöinen kansainvälisestikin tunnettu arkkitehti ja muotoilija.

Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia Seinäjoelle ovat:

Aaltokeskus, 1958–1987
Lakeuden risti, 1958–1962
Seinäjoen suojeluskuntatalo 1924–1926 (ensimmäinen julkinen rakennus)


31. Nyykoolin Antti

Antti Mikonpoika Nygård ja hänen isänsä Mikko Antinpoika Nygård omistivat koko Itikanmäen alueen 1800- luvun alussa. Hän menetti omaisuutensa pulavuosina takausten maksamisen seurauksena. Antti joutui lähtemaan kotoaan "keppikerjäläisenä" ja oli vuosia renkinä eri taloissa Auneksenkylässä. Vuosien päästä Antti päätyi vaimona Liisan kanssa Ämmälänkylään ja otti nimekseen Pajulammi. Antin matka kulki kinttupolkua pitkin Itikanmäeltä Ämmälänkylän perälle. Tästä alkoi Antin uusi elämä: Hän raivasi pelloiksi lähes koko Ämmälänkylän.


32. J. Peltonen

J. Peltonen oli ensimmäinen Seinäjoen paikallisliikennettä hoitanut yritys.


33. AaKoo

Aakoo, Aarne "Aarre" Sarpo, aloitti autokuljettajan uran Seinäjoen paikallisliikenteessä Peltosella. Peltosen autoa ajaessa hänelle kehittyi ajatus oman linja-auton hankkimisesta. 30-luvun lopulla hän aloitti liikennöinin omalla Volvolla ollessaan vain 23-vuotias. Sarpon kuollessa 1987 yhtiön autokalusto käsitti noin 70 kuljetusautoa.  

Pojalle autot tulivat jo hyvin tutuiksi lapsena, kun hän ajeli kotipihalla isänsä autolla. Kun isä myi autonsa pois, niin poika opetti uutta autonomistajaa ajamaan uutta autoaan. Sarpon ajaessaan linjavaunua Peltoselle hänen päässänsä kehittyi vähitellen ajatus oman linjurin hankkimisesta. Sarpo aloitti 23 -vuotiaana liikennöinnin uudella 24 –paikkaisella Volvolla 15.8.1937. Liikenneneuvoksen arvon vuonna 1971 saaneen A.K Sarpon kuollessaan vuonna 1987 yhtiön linja-autokalusta käsitti noin 70 yksikköä. 



34. Kirja-Matti

Kirja-Matti oli oppimaton kansanmies, ylistarolainen talonpojan poika ja ittellismies Matti Pohto. Hän oli maamme huomattavin kirjojen keräilijä. Hänen kansalliskirjastollemme, Helsingin yliopiston kirjastolle hankkimiensa teosten määrä nousee 1 300 kirjaan eli kolmannekseen kaikesta siihen mennessä suomeksi julkaistusta kirjallisuudesta.


35. Agnes Sjöberg

Agnes Sjöberg oli Suomen ja Euroopan ensimmäinen naiseläinlääkäri ja naispuolinen eläinlääketieteen tohtori. Tohtorin tutkinnon hän suoritti Leipzigin yliopistossa 1918. Sodan jälkeen Agnes Sjöberg palasi Suomeen ja oli kunnaneläinlääkärinä Pohjanmaalla. Vuosina 1938-55 hänellä oli oma eläinklinikka Seinäjoella. Praktiikan, opintomatkojen ja oman tutkimuksen ohessa hän kasvatti yksinhuoltajana kaksi poikaa.


36. Nurmo

Nurmo liitettiin Seinäjokeen 2009. 


37. Ylistaro

Ylistaro Liitetiin Seinäjokeen 2009



38. Peräseinäjoki

Peräseinäjoki liitettiin Seinäjokeen 2005.



39. Östermyra

Seinäjoen ruotsinkielinen nimi. Östermyra-nimi tuli Abraham Falander-Wasastjernan saatua luvan perustaa pienen rautaruukin, jossa valmistettiin harkkorautaa suomalmista. Ruotsiksi öster = itäinen, myra = suo.



40. Olavi Piha

Olavi Piha toimi Seinäjoen kaupunginjohtajana vuosina 1955-1974


41. S. H. Kanto

Simuna Heikki Kanto syntyi 7.7.1861 Peräseinäjoella ja oli ensimmäisiä kansakoulun käyneitä synnyinkunnassaan. Hänestä tuli Peräseinäjoen vaikutusvaltaisin henkilö, ja maakunnan tunnetuimpia kunnallismiehiä. Jo koulussa hän oli toimelias, ja tuli valituksi luottamustehtäviin. Vuosien varrella hänen asiantuntemuksensa lisääntyi eri toimista, ja hän saavutti kuntalaisten luottamuksen ja tuli valituksi yhä uudestaan ja yhä useampiin tehtäviin.



 


51. Falander

Abraham Jakob Wasastjerna oli suomalainen tehtailija ja liikemies. Hän vaikutti varakkaana kauppiaana Vaasassa, toimi porvarissäädyn edustajana Ruotsin säätyvaltiopäivillä ja perusti Östermyran ruukin nykyiselle Seinäjoelle. 

Koska kauppapurjehdus tuli yhä vaarallisemmaksi merirosvojen takia, Falander päätti perustaa 1798 rautatehtaan Seinäjoelle, joka oli vielä tuolloin yksi Ilmajoen kylistä. Alueella arveltiin olevan runsaasti suomalmia. Harkkosulattamoja perustettiin muun muassa Peräseinäjoelle, Ilmajoelle ja Nurmoon. 1800-luvun alussa toimintaa laajennettiin. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että malmia ei saatukaan riittävästi. Lisäksi ilmeni, että valmistettu rauta oli kelvotonta. Rautamalmia oli tuotava Ruotsista, minkä ansiosta tehdas kasvoi Suomen sodan jälkeen rautaruukiksi. Rautatehtaan läheisyyteen rakennettiin 1806 Östermyran kartano. Falanderin rautaruukilla 1825 perustettuine ruutitehtaineen on ollut erittäin suuri merkitys Seinäjoen pitäjän ja myöhemmin kaupungin taloudelliselle kehitykselle.



52. Törnudd

Konstantin Törnudista tuli vuonna 1904 Östermyran kartanon omistaja kun Wasastjernojen aika Östermyrassa päättyi vuonna 1890. Hovioikeudenasessori Konstantin Törnudd nimesi kartanon Törnävän kartanoksi oman sukunsa syntymäpitäjän, Tyrnävän mukaan.

Törnudd oli alun perin testamentannut vuonna 1917 alueen Etelä-Pohjanmaan Maanviljeysseuralle. Selvittämättä on jäänyt, miksi vain pari kuukautta ennen Törnuddin kuolemaa hän siirsi testamentin Seinäjoen maalaiskunnalle, täten siis Törnävän alue siirtyi Seinäjoen maalaiskunnan omistukseen vuonna 1925.

Erikoista herrassa on, että hän oli suuri eläinystävä ja hänen Turva-koiransa ja Maikki-hevosensa lepää vainajan lähellä hautausmaan aidan ulkopuolella metsässä, Törnvänä kirkon hautausmaalla.

  

 


 

Auto 57.



 


 

Auto 58.