Ostoskori (0) 0.00 €

Auto 55. Senaattori

(Katso auton virtuaaliesittely tästä)

Keisarillinen Suomen senaatti oli vuosina 1809–1918 toiminut Suomen suuriruhtinaskunnan korkein siviilihallintoelin ja tuomioistuin. Se jakautui kahteen erilliseen osastoon, talousosastoon ja oikeusosastoon, jotka vastasivat nykyisiä valtioneuvostoa ja korkeinta oikeutta. Talousosasto oli edelleen jaettu toimituskuntiin, jotka vastasivat nykyisiä ministeriöitä.

Senaatin jäseniä kutsuttiin senaattoreiksi vuodesta 1858 alkaen. Senaattorin tehtävä oli luottamustoimi, ei virka.

Senaatti perustettiin vuonna 1809 nimellä keisarillinen hallituskonselji. Nimi muuttui 1816 Keisarilliseksi senaatiksi. Sen virallisena puheenjohtajana toimi Suomen kenraalikuvernööri, mutta hän ei yleensä käytännössä osallistunut sen työskentelyyn. Vuodesta 1822 kummassakin osastossa toimi erityinen varapuheenjohtaja, joka tosiasiallisesti johti käytännön toimintaa. Sitä ennen osastoja oli johtanut niiden vanhin jäsen. Senaatin talousosaston varapuheenjohtaja vastasi periaatteessa nykyistä Suomen pääministeriä ja oikeusosaston varapuheenjohtaja korkeimman oikeuden presidenttiä.

Senaatti oli luonteeltaan keisarillinen hallintovirasto, jonka jäsenet olivat vastuunalaisia ainoastaan keisarille, eikä sillä ollut parlamentaarista vastuuta säätyvaltiopäiville tai eduskunnalle ennen keisarivallan kukistumista maaliskuussa 1917. Senaattorit nimitettiin keisarillisella valtaluvalla periaatteessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan, joskin erityisesti autonomian ajan lopulla senaattia uusittiin tiheämminkin. Toisaalta samat henkilöt saattoivat jatkaa senaattoreina vuosikymmenten ajan luvan aina uusiutuessa. Senaatti jatkoi toimintaansa vielä jonkin aikaa Suomen itsenäistymisen jälkeen. Loppuvuodesta 1918 senaatin talousosasto nimettiin valtioneuvostoksi ja senaattorit ministereiksi. Oikeusosaston tilalle oli vähän aiemmin perustettu korkein oikeus. Eräät talousosaston tehtävistä siirtyivät korkeimman hallinto-oikeuden hoidettaviksi.

29 istumapaikkaa.

Varusteet

- Jäähdytysilmastointi
- WC
- RADIO/CD/DVD -soitin
- Säädettävät istuimet, matkustusluokan mukaisesti
- Turvavyöt- Alkolukko
- Kahvin keitin / veden keitin
- USB-pistorasiat jokaisella paikalla
- 220 V järjestelmä- Jääkaappi- Erilaisia pöytäryhmiä
- Erikoiskahvinkeitin tai tarjoilupiste, josta saa kahvia ja teetä
- Digi-tv
- Lisänäyttöjä- GPS navigointi, kuva siirrettävissä matkustamon näytöille
- ATK-liitäntä bussin järjestelmään, mm. PowerPoint esityksille. VGA liitäntä kuvalle sekä AUX liitäntä äänelle.
- USB-pistorasiat jokaisella paikalla tai 220 V järjestelmä
- WiFi (Palvelu käytettävissä vain kotimaassa)