Ostoskori (0) 0.00 €

Perinteesesti - Basic taso

Perinteesesti taso, on sinulle joka haluat pelkän kuljetuksen ilman suurempia vaatimuksia.

Basic tason keskeisimmät varusteet

- Jäähdytysilmastointi
- WC
- RADIO/CD/DVD -soitin
- Säädettävät basic-istuimet
- Turvavyöt
- Alkolukko

 

Auto 5. Oppipoika, 17 istumapaikkaa.


Auto 10. Rannanjärvi, 58 istumapaikkaa.

Antti Rannanjärvi (4. huhtikuuta 1828 Ylihärmä – 12. elokuuta 1882 Ylihärmä) oli Antti Isotalon ohella puukkojunkkareiden eli häjyjen toinen päämies ja ylihärmäläisen maatalon isäntä, joka eli rikollista elämää. Rannanjärvi jatkoi elämänsä loppupuolellakin ajoittain ”häjyilyä” mutta ei joutunut enää viranomaisten kanssa tekemisiin. Hänet surmasi Erkki Fränti (”Prännin Erkki")

 


Auto 11. Mänty-Jussi, 54 istumapaikkaa.

"Mänty-Jussi" oli hintelä mies, varas, tappelija ja puukottaja. Käräjillä 2.4.1869 Ylihärmän Pöyhösen talossa oli monta häjyä vastaamassa vihdoin tekosistaan. Vallesmanni oli saanut heistä vihdoin otteen. Kahdeksan heistä kantoi vanginpukua; Mänty-Jussi, molemmat Antit, Huhtamäen Hullu-Jussi, Isomäki, Kaarnaatti, kauhavalaissyntyinen Niiles Kustaanpoika Pollari eli "Faari-Köystin Niiles" ja Kaapo Kaaponpoika Sivula eli "Kiipeli".

"Mänty-Jussi" välttyi talollisen Kaapo Sivulan eli "Kiipelin" avustamana suorittamasta tuomiotaan. Häntä syytettiin käräjillä, vuonna 1869 Pöyhösellä, yhdessä "Kiipelin" kanssa "Fatisuun" eli Myllymäen Jussin taposta Alahärmässä Hillin kuuliaistansseissa 5.11.1867.

Hän ja rikostoverinsa, "Kiipeli" joutuivat kuitenkin humalapäissään tappeluun tutkintavankeudessa Laihialla ollessaan, jolloin "Kiipeli" puukotti Mäntylää kohtalokkain seurauksin

 


Auto 12. Rakel Mirjam, 29 istumapaikkaa.


Auto 13. Talonpoika, 17 istumapaikkaa.

 



Auto 14. Piikalikka, 49 istumapaikkaa.

 



Auto 17. Apupoika, 17 istumapaikkaa. 

 



Auto 18. , 29 istumapaikkaa.

 


Auto 19. Aarne Erik, 54 istumapaikkaa.

Härmän Liikenteen perustaja Aarne Erik Salo (1928-93) aloitti kuorma-autoliikenteen vuonna 1949. Seuraavalla vuosikymmenellä toiminta laajentui taksiin, mutta isäntä itse ehti vuosiksi myös metsurin töihin Amerikan mantereelle lukuisten pohjalaisten aikalaistensa tavoin. Vuonna 1965 Aarne Salo osti ensimmäisen bussinsa. Tai jos ollaan oikein tarkkoja, niin sillä bussilla oli noin 200 omistajaa… Kaikki ne, jotka Alahärmästä kävivät Lapualla uudessa ammattikoulussa. Eli omistajat saivat itse olla kyydissä ilman liikennelupaa. Oli tuo luvan saanti hiukan pidempi prosessi siihen aikaan. Mutta tarve oli huutava, koska koulu alkoi. Järjestelyä kesti kuitenkin vain muutaman kuukauden. Syrjäkylien koulujen lakkautukset laajensivat bussiyritystä nopeasti 60- ja 70-lukujen vaihteessa. Samoihin aikoihin aloitettiin myös tilausliikenne. Matkoja tehtiin erityisen paljon Norjaan ja Neuvostoliittoon. Vuonna 1985 Härmän Liikenteellä tehtiin sukupolven vaihdos, kun isä-Aarne luovutti firman Vesalle.

 


Auto 20. "Oltermanni", 49 istumapaikkaa.

Oltermanni on historiallinen, nykyään erilaisissa epävirallisissa yhteyksissä käytetty arvonimi. Alun perin oltermanni oli kylänvanhin (ruots. byåldermanengl. alderman). lähde: Wikipedia

 



Auto 22. "Pouttulan Isäntä", 51 istumapaikkaa.

Käräjärauha on uhattuna eteläpohjalaisessa pitäjässä 1860-luvulla. Vallesmanni ei hallitse tilannetta ja sanoo tarvitsevansa kasakoita avukseen. Läänin kuvernööri nimittää uuden vallesmannin, Grönbergin, joka lupaa tehdä voitavansa väkivallan kierteen katkaisemiseksi. 

Isoo-Antti on häjyjen voimahahmo. Hänen aikuinen poikansa Janne kokee isän maineen rasitteena ja se haittaa myös hänen kosiskellessaan lautamies Pouttulan tytärtä Katria Vallesmanni on kieltänyt ajelun ja mellastuksen mittumaarina, jolloin häjyillä on tapana juhlia raisusti. Isoo-Antti joukkioineen uhmaa kieltoa ja tällä kertaa myös Janne liittyy seuraan.

Vallesmanni ja körttiläiset odottavat häjyjä sillalla, jonne he ovat rakentaneet esteen. Häjyt kuitenkin raivaavat tiensä läpi ja vallesmanni loukkaantuu kahakassa. Häjyt jatkavat matkaa nuorten tanssipaikalle, missä Janne intoutuu vetämään puukkonsa esiin. Antti vääntää puukon poikansa kädestä, Katri rauhoittaa Jannea ja vie hänet syrjään: kahden kesken hän lupaa tulla Jannelle, jopa vastoin isänsä tahtoa. 

Pouttula haluaa keskeyttää tanssit, koska ne on järjestetty lupaa kysymättä hänen maillaan. Antti kuitenkin antaa nuorille luvan jatkaa ja yllyttää häjyt Pouttulaan, missä nämä mellastavat, teurastavat lampaan ja kaatavat piimää kaivoon. Pouttula tulee kirves kädessään haloilla aseistautuneiden körttiläisten kanssa ajamaan häjyt pois. Seuraa yleinen tappelu, jonka laannuttua Antti haastaa miehiä heittämään hänet pois portailta. Janne ilmoittautuu, mutta Antti ei halua tapella poikaansa vastaan ja maksaa Pouttulalle lampaan, jonka varastamisesta heitä on syytetty. 

Jannen asenne saa Pouttulan taipumaan Katrin avioliittoon: häät vietetään kuitenkin körttiläiseen tapaan, mitä Antti ei hyväksy. Hän tuo häjyt häätaloon kuokkavieraiksi, kysyy ryyppyä ja haluaa hypellä yhden rinkipolskan. Pieni kahinointi kääntyy yleiseksi ja veriseksi tappeluksi vasta kun juopuneena paikalle tullut Anssin Jukka puukottaa miestä, jota vastaan hänellä on vanhaa kaunaa. 

Lähde; elokuva ”Härmästä poikia kymmenen”

 

 


Auto 23. "Anssin Jukka", 61 istumapaikkaa.

(Katso virtuaaliesittely tästä)

3.10.1867 Maija Rannanjärven ja Ylihärmäläisen, Puustellin isännän, Juho Matinpoika Haapojan häät kestivät kolme vuorokautta ja niissä ryypättiin ajan tavan mukaan rajusti. Sulhasella oli puujalka, joten häätanssiin hän ei pystynyt osallistumaan, vaan hänellä oli "etulainen". Näistä häistä on tehty se kuuluisa laulu; Härmässä häät oli kauhiat. Leskenantin pojat, "Anssin Jukka" ja Salu eli Salomon Leskenantti, tappoivat näissä ns. Puustellin verihäissä häjyilykaverinsa "Pikku-Lammin" eli Jaakko Hautamäen.Tappo tapahtui moskulalla, mikä on nahalla päällystetty metallin kappale ja siinä on kämmenen ympärille kietaistava nahkasiima. "Anssin-Jukka" syntyi 11.5.1835 ja oli puustellin häiden aikaan renkinä Taavetti Pöyhösen talossa. Hänet oli tuomittu jo vuonna 1856 vain 21-vuotiaana Vöyrin käräjillä ensikertaisesta juopumuksesta, sapattirikoksesta, verihaavasta, aseen paljastamisesta, puukon kannosta ja palveluspaikan luvattomasta jättämisestä. Veli Salu oli, joka syntynyt 18.8.1841 Ylihärmässä oli näihin aikoihin renkinä Kustaa Salomoninpoika Hirvelän talossa. Vuonna 1868 veljekset tuomittiin Kauhavan talvikäräjillä osallisuudesta tappoon ja karkotettiin Siperiaan.

 



Auto 26. Kloppi, 9 istumapaikkaa.

 


Auto 27. Juoksupoika, 20 istumapaikkaa.

 



Auto 28. Renki, 16 istumapaikkaa.

 

 


Auto 29. Hupulaanen, 14 istumapaikkaa.

 


Auto 48. Prännin Erkki, 47 istumapaikkaa.

Rannanjärven poikia oli, Antti mukana, mennyt Yliluomalle mekastamaan, Isännät olivat valinneet keskuudestaan muutamia miehiä järjestystä valvomaan: Rannanjärveläiset saivat tervettä ojennusta, innokkaampana häjyjen kurittajana oli Prännin Erkki (Erkki Fränti, kotoisin Kortesjärveltä). Siitä Antti Rannanjärvi hautoi kostoa. Kesällä 1882 oli ”leikkuukökkä” Prännissä, siellä oli Antti Rannanjärvikin. Hän halusi kostaa Erkille ja heitti hänet ”vesikrooppiin”. Oli sen verran nautittu väkeviä, että sisu oli noussut. Erkki veti puukkonsa esille ja iski Rannanjärveen kuolettavan haavan, tappoi Antti Rannanjärven 18-vuotiaana renkipoikana. Oli vankilassa ja omisti myöhemmin suuren talon, jonka ostamiseen kerättiin rahaa ympäri Suomen.

 

 


Auto 49. Pikku-Lammi, 51 istumapaikkaa.

Jotkut välttyivät tuomiolta, koska olivat päässeet jo jonkun häjyily kaverinsa avustamana paremman tuomarin pakeille. Torppari Jaakko Jaakonpoika eli "Pikku-Lammi", joka sai surmansa Puustellin verihäissä Ylihärmässä 3.10.1867, oli aikoinaan tuomittu osuudesta Tönkän Matin tappoon. Ainakin korttipeliporukassa Uudenkaarlepyyn markkinoilla hän oli uhonnut tappaneensa Matin. "Tällä puukoolla olen Tönkän Matin tappanut ja tapan sunkin, jos et lakkaa petosta tekemästä." Hänellä oli paljon puukonarpia itselläänkin.